Hyvä päivä

Tästäpä muodostuikin hyvä päivä, Berliinin maratonin päivä. Tosin en minä maratonia ole juossut ja on syytä kysyä, tulenko koskaan juoksemaankaan, tällä polvella. Polven tutkimus on sikäli kesken, että ortopedin mukaan polven magneettikuvaus on välttämätön, ja sitä nyt odottelen. Vastaanotolla tutkimuksessa selvisi vain se, että polvi on löysempi kuin toinen. Magneettikuva sitten paljastaa, onko siinä kierukkavamma vai ei. Kierukkavamma on sikäli mahdollinen, että polvi on lukkiutunut aikanaan kerran.

Aamulla kävin nuorimmaisen (16v.) kanssa uimassa. Kiva, että tyttö lähti pitkästä aikaa minun kanssani. Uin 5x200m 45s palautuksella ja 2x500m minuutin palautuksella, 2km yhteensä. Uinnin jälkeen kuopus halusi tapansa mukaan laittaa ruokaa, pastaa, lihapullia ja salaattia. "Äiti pois keittiöstä" kuului komento. Kyllä se minulle sopi. Näin saa äitikin nauttia palkkaa vaivoistaan, kun on pitkät vuodet säännöllisesti ruokaa perhelle laittanut... (Raatanut oikein... mutta kyllähän se kannatti! Tosin osuutensa on varmaan silläkin asialla, että tuo tyttö aikoo isona kokiksi.)

Illansuussa viimeistelin hyvän treenipäivän kävelemällä 2h sauvakävelyä. Lenkki tuntui vievän viimeisetkin voimat, mutta ei muuta kuin kuopuksen leipomaa sämpylää poskeen ja kohta illalla nukkumaan. Voisiko hyvästä päivästä alkaa myös hyvä viikko?