Viisas, viisaampi...

Olenko nyt viisas, kun olen käynyt yleisurheilun SM-kisajärjestäjien kurssin viime viikonloppuna? En kyllä niin voi väittää, mutta ainakin olen viisaampi kuin aikaisemmin! Nyt tiedän sen, mitä minun pitäisi tietää, mutta totuuden nimissä en kyllä vieläkään tiedä kaikkea! Olen tullut urheiluseuratoimintaan oman urheilun kautta eli siis vasta aikuisiällä, ja oman urheilemisen takia päätynyt myös valmennus-, tuomari- ja toimitsijatehtäviin. Näkökulmani kisajärjestäjän tehtäviin on siis ehdottomasti lähempänä kilpailijan näkökulmaa kuin sellaisen, joka on aloittanut yleisurheiluun tutustumisen toimitsijana! Tänä syksynä olen lupautunut ottamaan melko haastavan tehtävän kilpakävelyn SM-maantiekisassa 2010. Välillä tuntuu hurjalta suostua vapaaehtoisesti pyydettyyn tehtävään, mutta uskon, että suoriudun omasta osuudestani, kun mukana on kokeneet SUL:n toimitsijat ja LUM:n seuraihmiset.

Yleisurheilun SM-kisajärjestäjien koulutus avasi kyllä silmät urheilukisojen järjestämisestä. Ei ole kysymys yhden ainoan SM-kisan järjestämisestä, vaan useiden SM-kisojen järjestämisestä Suomessa vuosittain... Puhumattakaan kaikista muista lajeista, joissa SM-kisoja järjestetään! Työmäärä on valtava. Mukana on niitä, jotka tekevät työn saaden vaivoistaan palkan rahana, mutta mukana on hyvin paljon niitä, jotka vapaaehtoisesti osallistuvat ja ahertavat erilaisissa tehtävissä. Rikkautta on se, että näistä tehtävistä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista - ei kun vaan valitsemaan sellaista tehtävää, joka kiinnostaa ja johon omat taidot sopivat! Yhdessä tehden onnistuu.

Älynastat

Urheiluvälineillä on merkitystä! Ostin itselleni IceBugin älynastoilla varustetut vettähylkivät lenkkitossut, ja kuinka ollakaan, kun oli niin mukavaa juosta lenkki lumisella ja liukkaalla tiellä! En ole koskaan aikaisemmin panostanut talvijuoksuun, koska juoksen niin vähän sulana aikana. Nyt valitsin kaupassa nämä nastalenkkarit, koska voihan niitä käyttää myös kävelyssä liukkaalla. Mutta nyt aion myös juosta, koska kengät ovat niin hyvät. Tavalliset lenkkarit ovat talvikelillä liukkaat ja kylmät ja muut kengät ja saappaat kömpelöt. Näissä yhdistyvät talvella tarvittavat ominaisuudet.

Iltapäivällä olin kuolemanväsynyt, mutta näitä uusia tossuja piti ihan välttämättä vähän ulkoiluttaa. Kevyesti ja lyhyen aikaa tietenkin... Hyvin toimivat.

Lajit ja haasteet

Tämän hetken treenitilanne on melko samanlainen kuin vuosi sitten, vaikka lupailin muutosta harjoitusohjelmaani! Ajatuksena oli keskittyä, eikä jatkaa kolmen lajin loukussa. Jos tätä tilannetta vertaa elämän muihin mahdollisiin loukkuihin (esim. kahden asunnon loukku, kahden seurustelusuhteen tms. loukku...), on tämä huomattavasti helpompi kestää, vaikka lukumäärä on jopa yksi enemmän! Vaikka ajattelin keskittyä yhteen lajiin - ja suunniteltu laji oli uinti - en pystynyt luopumaan muista harjoituksista! Kestävyysurhelijana en ole ihan vielä niellyt ajatusta siitä, että kilpailusuoritus kestäisi vain puolesta minuutista pisimmillään 10-16 minuuttiin! Sellainen on kyllä hauskaa silloin tällöin, ja haastetta riittää, mutta aina tuntuu siltä, että jotakin jää puuttuumaan... Ja sehän on se kilpailun tai tapahtuman jatkosuoritus - siis suoritukseen lisää 15 minuutista pariin tuntiin - kiitos!

Oikeastaan joudun tunnustamaan sen, että lajitilanne on vieläpä kehittynyt aikaisemmista... Suunnittelen vielä lajilisäystä yhdellä tai kahdella... Saapas nähdä... Molemmat ovat omalla tavallaan taito- ja tekniikkalajeja - eivät pelkkää vauhtia ja/tai kestävyyttä vaativia. Herääkö kysymys: eikö liisalle mikään riitä? Väitän, että tuo kysymys on väärin asetettu. Harjoittelemaanhan tässä pitää ryhtyä, jos lajit vielä vaan lisääntyvät. Ja siinä taitaa piillä koko jutun juoni!