Kuopiosta tulossa

SM-pikatriathlon selvitetty Kuopiossa. Maalissa, toinen sija. Satu ahersi edelläni kelpo suorituksen - onnittelut Satulle! - minä taapersin perässä. Heti uintiosuudella tuli ensimmäiset merkit siitä, että vointi ei ole normaali. Ei kuitenkaan mitään hälyyttävää, ihan tavallista voimattomuutta vaan. Lähdössä veden lämpötila oli muistaakseni 21,7 astetta, ja märkäpuvun käyttö oli sallittua. En huomannut ketään, joka olisi uinut ilman. Tuo lämpötila riitti kuitenkin antamaan minullekin lämmön tunteen uintiosuudella - minäkin vilukissa olisin voinut uida ilman märkäpukua! Seuraavassa lähdössä 22 asteen raja oli jo saavutettu, ja märkäpukukielto tuli voimaan. Oikein hyvä heille.

Vaihdossa tuhrasin taas monta sekuntia ylimääräistä, mutta pyörän selkään pääsin. Jo ensimmäisellä kierroksella tunsin taas voimattomuutta, ja ajelin sen mukaan. Eipä siinä muutakaan voinut.

Ja juoksu olikin jo yhtä... Ihanaa oli, että polveen ei sattunut yhtään - jotakin hyvää sentään. Toisella kierroksella mieleeni jo hiipi katkeruus, että kuka tahansa 45-vuotias tekisi tämän paremmin kuin minä! Karistin kuitenkin nopeasti nämä valheelliset ajatukset mielestäni, kun keuhkoputki meinasi reagoida kouristuksella... Sepä se - tiedän, että ns. astmakohtauksen voi saada ihan vaan psyykkisistä syistä. Eli siis hyvällä mielellä pystyy tällaiseenkin rääkkiin, mutta jos on paha mieli, voi vaikka saada kohtauksen... Kummallinen on ihminen, tämä psyyken ja fyysisen kehon muodostelma!

Joka tapauksessa kannatti taapertaa Kuopio-triathlonissa! Sää oli loistavan loistava, ja oli mukavaa kokea kisa melkein kaupungin keskustassa ja hienolla Väinölänniemellä! Maaliinkin kannatti tulla: sain mitalin lisäksi palkinnoksi Feelmax-kevytjalkineet ja hyvät hiihtohanskat. Tämmöiset palkinnot viimeistään pahan olon poistaa! Ja nyt on aikaa parannella loput taudin rippeet pois särkylääkkeen avustuksella...